Lasten Slow Food 1-2.10

Slow Food-tapahtuma on järjestetty Fiskarsin Ruukissa jo useiden vuosien ajan. Tällä kertaa siihen oli lisätty uusi osa - Lasten Slow Food. Meitä Fiskarsin marttoja pyydettiin osallistumaan sen toteuttamiseen. Suostuimme pyytöön välittömästi - juuri tällaisessa toiminnassa haluamme olla mukana.

Pyysimme apua Uudenmaan Marttojen toimistosta ja saimmekin sitä. Kotitalousneuvoja Aino Posti  ehdotti Makukoulun järjestämistä. Kukaan meistä ei ollut koskaan osallistunut tällaiseen, mutta saimme aineistoa Ainolta. Lisäksi suunnittelimme rakentaa runsaan kasvispöydän lapsia varten. Halusimme opettaa lapsia tunnistamaan satokauden tuotteita ja opastaa niiden käytössä. Nämä kaksi ideaa miellyttivät tapahtuman pääjärjestäjää ja ne siis päätettiin toteuttaa.

Keräsimme työryhmäämme 5 marttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan Makukoulua ja kasvispöytää. Nämä martat olivat Anneli Paatero, Kirsti Wilde, Maija Larkio ja Sirkka Naumanen sekä työryhmän vetäjä Milvi Pesari.

Kasvikset hankimme tapahtumaan myymään tulleilta tuottajilta ja osittain omista puutarhoistamme. Kaikkein eniten huomiota herättivät Milvin viljelemät Borlotto-pavut kauniin punakirjavan palkonsa ansiosta. Myös palmukaali ja erilaiset punajuuren muunnokset herättivät kysymyksiä. Lasten vanhemmat olivat vähintään yhtä kiinnostuneita pöydän antimista kuin lapset. 

 

Makukoulun sisällön suunnittelimme Aino Postilta saamamme materiaalin pohjalta.

Koulun kulku oli seuraavan kaavan mukainen.

 

MAKUKOULUN KULKU

1. Itsensä, marttojen ja makukoulun lyhyt esittely
2. Käydään tarvittaessa lävitse makukoulun säännöt

• Kuunnellaan ohjeet
• Maistetaan yhdessä
• On hyvä keskittyä omiin aisteihin ja tuntemuksiin
• Saa kysyä ja kommentoida
  

AISTIT JA MAISTIAISET

1. maku: makea

aisti: haju

maistiainen: banaani

Ohjeet maistamiseen:

Ota nenästä kiinni sormilla, niin ettet haista mitään.

Laita maistiainen suuhun. Maistele (yhä nenästä tiukasta kiinni pitäen.) Miltä maistuu?

Avaa nenä hetken päästä. Miltä nyt maistuu? Tunnistatko maun?

Banaani maistuu nenästä kiinni pitäen vain makealta, eli maistamme makean perusmaun. Mutta kun avaamme nenän, tunnistat mikä ruoka-aine on kyseessä. Monet astimukset eivät olekaan makuja, vaan itseasiassa hajuja. Ihminen maistaa vain 5 perusmakua, mutta loput ovat tuoksuja tai hajuja. Tämän takia nenätukossa ruoka ei oikein maistu. Hajuaisti on siis hyvin tärkeä osa makukokemustamme.

Juo lopuksi vettä.

2. maku: umami

aisti: maku

aistiainen: puolikas kirsikkatomaatti

Ohjeet maistamiseen: Ota lautaselta yksi tomaatti ja maistele sitä. Miltä maistuu? Kuvaile makua.

Umami voi olla osallistujille tuntematon perusmaku. Umami on Japania ja se tarkoittaa hyvää, herkullista, miellyttävää. Umamia voi kuivailla lihaiseksi tai pyöreäksi mauksi. Umamia voi maistaa esim. lihassa.

Juo lopuksi vettä.

3. maku: suolainen

aisti: tunto

maistiainen: perunalastu

Ohjeet maistamiseen:

Pane silmät kiinni ja laita lastu suuhun ja pureskele. Mikä maku on hallitseva? Miltä lastu tuntuu suussa?

Juo lopuksi vettä.

4.maku: hapan

aisti: kuulo

maistiainen: hapankorppu

Ohjeet maistamiseen:

Laita pala hapankorppua suuhun ja pureskele. Mikä on sen perusmaku? Laita sormet korviin, miltä pureskelu silloin tuntuu?

Juo lopuksi vettä.

5. maku: karvas

aisti: maku

maistiainen: rucolan lehti

Ohjeet maistamiseen:

Ota yksi lehti lautaselta ja maista sitä. Tunnistatko mikä kasvi? Miltä maistuu?

Karvas on yksi perusmausta, sitä voi olla vaikea tunnistaa.

Karvasta makua on esim. kahvissa, raakasuklaassa ja greipissä.

Makukoulun kävijöinä oli kahden päivän aikana n. 60 lasta. Koulua pidettiin 4 tuntia päivässä. Se toteutettiin jatkuvana ja yleensä saman perheen lapset kävivät opetuksen läpi ja muut odottivat vuoroaan. Ryhmäkoko oli suurimmillaan viisi lasta. Se tuntui sopivalta. Lapset olivat alle kymmenvuotiaita, paljon oli alle kouluikäisiä tai alaluokkalaisia. Vanhemmat seisoivat useimmiten lähellä lapsia opastamassa. Lasten oli selvästi vaikea määritellä makuja nimeltä eivätkä he kyselleet tai kommunikoineet keskenään. Lapsia ujostutti, mutta he kuuntelivat ja noudattivat hyvin opettajan ohjeita.

Huomasimme, että tällainen opetus on tarpeellinen ja tärkeä ja että vanhemmat oppivat vähintään yhtä paljon kuin lapset siitä, miten oleellisia maut ja aistit ovat syömistapahtumassa.

Makukoulun pitäminen oli innostava ja palkitseva tapahtuma ja aiomme jatkossakin käyttää tätä menetelmää hyväksemme.

Sekä kasvispöytä että Makukoulu olivat onnistunut valinta Lasten Slow Food-tapahtumaan ja tulemme uudistamaan nämä, jos meiltä sitä pyydetään.